Täysverinen koirankuljetin

Onneksi aina voidaan selitellä! ;)

Koirankuljetin on nyt täysverinen koirankuljetin. Mutta sitä ennen pohdiskelkaamme, onko valovuosi sama asia kuin vuosi? Eilen vietin jonkun tunnin paikassa, jossa aikalailla päteviä koirakkoja suoritti tehtäviä toisensa perään, varsin helponoloisesti. Lohdullista että edes jotain pieniä rikkomurusia tuli, niitä voi nimittäin aina vähän suurennella omassa mielessä ja vakuutella sitten itselle että eipä ne hyvätkään koirakot aina...! Mutta noin vakavasti ottaen, vähän laitti mietteliääksi, miten ihmeessä Kira ja narunjatke olisi samassa jamassa, vuoden päästä? BH on iisi juttu, sanoo kaikki. Niin, niin juuri! Kuulitko Kira, BH on iisi juttu, ettäs tiedät!

No, olihan se hyvä juttu käydä homma katsomassa, näki erillaista koiraa ja erillaista ohjausta. Näki myös sen että tunnelma oli kiva, ei tiukkapipoinen eikä kireänäreä. Mutta ihan oikeasti sisäisti myös sen, että reeninkiä tarvitaan P A L J O N. Paljon enemmän kuin tähän asti. Ehkä pitää tehdä oikein joku suunnitelma tai jotain. Onhan tässä vuosi aikaa, vaan toisaalta paljon pitää vuodessa tapahtuakin. JK. Jokatapauksessa BH:n suorittaneen koirakon yhteistyö oli kerrassaan hienoa. Sellaista mekin tavoitellaan.)

Treenataan treenataan, kyllä se siitä sitten, ihan varmasti ainakin helpommin kuin eräs toinen narunjatkeen tämänhetkinen projekti jonka kanssa ei ainakaan yritystä puutu. Asia jonka kanssa nykyään enemmän miettii että koska kuuluu luovuttaa?

Ja sitten vähän menneisiin, eli Kiran synttärilahjaan, joka valmistui synttäreitä seuraavana päivänä. Koiraportti autoon. Nyt on turvallista matkustella. Varuiksi siinä on myös toinen ovi Taralle ja väliseinä, jos Tara tulee mukaan, pysyy sitten omalla puolellansa. En halunnut "koko häkkiä" liiaksi tilaa koirilta viemään, tällainen on erinomainen ratkaisu. Kätevä isäntä teki. Köyhän pitää tehdä kaikki itse tai tumpulana omata kätevä isäntä. Jos ei ole kätevää isäntää, isännällä tai omilla kätevillä käsillä sopivia vermeitä, suosittelemme vakavasti harkitsemiamme KCM ART Koiraveräjiä.

Alkutaipaleella...

... tällainen siitä tuli!

Jees, ihan okei...

Narunjatke on ihan hurrrrrjan tyytyväinen. Kyllä kätevä isäntä vaan on kätevä isäntä ♥ Häkkirojektista pari kuvaa enemmän löytyy tästä Pientä äänieristehifistelyä varmaan vielä vähän vaaditaan mutta aika hyvällä mallilla ollaan, koekäytötkin suoritettu ja olipa hienoa perjantain reeneissä kun luukun sai vihdoin jättää auki!

Niin, perjantaina oltiin tosiaan silmien alla ja apua, vakkarituki lomilla, iiik! Onneksi paikalla mukava ja pätevä tuki kuitenkin ja hiipinyt paniikki laantui yhtä nopsaan kuin nousikin. Koska oltiin uusia toisillemme, tehtiin pieni tilannepläjäys. Päälimmäiseksi nousi kurkkarin hankinta. Taas. Ja perusteltiinpa muuten niin hyvin että se todellakin hankitaan heti huomenna, tai ainakin ylihuomenna. Hevostelevalle asia ehkä hahmottui mallilla "Hidas kuolain vs. tarkka kuolain". Eikä tässä kurkkareita mitenkään kammoksuta, on vaan jääty jonnekin pentupanta-tasolle mutta asiaan tulee korjaus! Muut asiat, joista puhuttiin, oli täsmällisyys ja selkeys. Nyt oli narunjatkeen korkea aika alkaa itsekin täsmälliseksi ja selkeäksi, jotta koirakin voisi. Ja palkkausta jo pelkästä huomionsaamisesta. Tässä ehkä palattiin takaisin alkutaipaleelle, pentuajan treeniin, katsekontakti => palkka. Kaipaa siis vahvistusta tämä asia. Kotona tavisoloissa se toimii hyvin mutta häiriön keskellä ei ihan niin hyvin, vaan onhan tässä tultu hirveästi silti eteenpäin silti. Paikasta pitää olla myös tarkempi, liian eteen ei saa tulla.

Hyvä lyhyt kerta, hyvä rakentava palaute, hyvä meininki. Hyvä mieli!
PS. Jokos Neiti Matala Maavaran kuvat näkyy, kurkkaa tästä