Kovasti hauskaa kaksikolla oli, välillä tuli hiukan tiukkasanaisempaakin keskustelua mutta pääosin mennäveuhdottiin pentuenergialla ympäri pihaa. Atsossa oli aikaslailla tiukkan pikkumiehen otteet, eikä ollut pelkoa että olisi jäänyt tappiolle isommalle kaverilleen. Miten kotona niin pieni Kira näyttikin nyt suurelta!
Pahojaan oli hauskaa tehdä yhdessätuumin, esimerkiksi vaikkapa tuollainen punoskori oli ajatuksena oikein hyvä kohde syödä pois.
Varuiksi pidettiin Kira vielä kiinni pitkässä liinassa kun ei ole kotosallakaan vapaana ollut. Pikkuhiljaa kyllä suunnitelmissa aloittaa treenit irrallaan oloon, lähinnä oma suojeluvaisto on tiukassa hevosten vuoksi, pieni pentu ei ymmärrä ettei tarhaan saa mennä ja iso hevonen ei välttämättä ymmärrä ihan oikealla tavalla koiran leikkiinkutsua...
Suurin osa kuvista oli tietysti epäselviä vauhtiviivoja mutta muutama ihan koirannäköinenkin joissakin kuvissa vilahti.
Matkat taittuivat hyvin, mennessä pahaolo yllätti ihan viime metreillä mutta takaisin tullessa nukuttiin sikeästi. Kotona herätellessä vaikutti pieni maailmanmatkaaja olevan ennemminkin sitä mieltä että menkää vaan, mä nukun vielä ihan pikkuhetken. Sisälle päästyä olikin sitten pidemmänkaavan päikkärit, hyvin sikeässä unimaailmassa. Illalla akut oli taas ladattu siihen malliin että yöpuulle ei olisi millään malttanut asettua. Kiva reissu, rohkea pikku-sakemanni, kiitos siskolle ja Atsolle sekä tietysti taksikyydille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!