Paha-Possun spitaali ja muut kummat jutut

Noniin. Nyt se sitten tapahtui. Pahantekijä-Possu sairastui spitaaliin. Kärsä alkoi olla irtonainen ja sitten jouduttiin suorittamaan operaatio kärsän poisto. Kira on jokseenkin nyt varmasti vähän järkyttynyt koska joutuu olemaan ilman hyvää ystäväänsä Paha-Possua. PeePee lepäilee vuodeosastolla ja parantelee huimaa avohaavaansa, josta tursuaa täytteitä. Saattaa mennä jopa muutama päivä, kunnes PP on taas iskukunnossa tikattuna ja voi tulla Kiran kanssa painimaan, tekemään pahojaan ja kanoottiin koiranpennun kainaloon nukkumaan.

Tällä hetkellä Kira purkaa järkytystään kumileluunsa, joka ennen sekin piti ääntä, vaan ei enää. Mikään ei ole ennallaan tämänkaltaisten operaatioiden jälkeen.

Leluista puheenollen, tosiaan jossakin vaiheessa huomasin että Kiran ja Taran lelut vaihtoivat jotenkin omituisesti paikkojaan, Taran sininen pulikka oli yhtäkkiä Kiran häkissä ja Kiran oranssi pallo oli taas häkin ulkopuolella, Taran suussa. Pohdin olikohan kyseessä joku isosisko vs. pikkusisko lelusota, nakkeliko ne toisiaan leluillaan aidan yli, vai mitä ihmettä?

No, hetken perästä sain tähänkin vastauksen kun jokunen aamu sitten olin saanut ensin koiruudet pihalle ja itseni, ehkä koirilta vähän yllärinopsaan, kun huomasin että Tara teki juuri tiukat iikkarit Kiran häkissä ja loikkasi sieltä äkkiä pois, rappusten kautta, Kiran pallo suussa. Vaihdokiksi oli jätetty sininen pulikka. Olin kieltämättä aika hämmästynyt, että "isosysteri" vapaaehtoisesti kipaisi sen "ihan(an)kamalan pikkusiskon" luona kylässä leluineen.

Tara on kyllä super-lelurosvo, lähes edesmenneen Nipsu-mäyriskoiramme veroinen, joka ovelasti odotti että enkelikaverinsa Tintti (jota on ihan hirveä ikävä edelleen) lähti luunkaluamisensa ohessa juomaan, raahasi oman, melkein itsensä kokoisen luunsa Tiinan luun tilalle ja otti vaivihkaa erittäin nerokkaan Missionimpossible - ilmeen kera vaihdokkiluun ja häntä pystyssä ylpeänä taas raahasi sen etäämmäs järsittäväksi itselleen. Tintti-rukka haisteli hetken kuin ihmetellen ja kohauttamalla olkapäitään jatkoi uuden luunsa kynimistä. Harmi ettei moista taidonnäytettä rosvoamisesta saanut vaikkapa videoitua. Olisi ollut hyvä esimerkki siitä, että nämä nerokkaat tassuystävämme todellakin osaavat myös suunnitella!

Kiralla on muuten mahtava haukku! Ihan ison koiran, hyvin itsevarma HAU! Jopa niin iso ja itsevarma, että eräs ilta iltatallissa, Taran kanssa ollessa, kantautui pihalta talliin näitä HAU!-äänia sarja ja Tara hetken niitä kuulosteltuaan rynni pihalle kauhealla vastineHAU:llaan karvat pystyssä. Se siis ihan selkeästi luuli että joku vieras, iso vahtikoira oli eksynyt meidän pihalle. Oli sitten hyvin hämillään ja vähän nolona kun vastassa olikin Pikku-Kira ja Pasi...

Pasi aina sanookin, kun Kira kiljuu ja räyhää protestiksi jostain niin että koko pitäjä täräjöö, että tulee hyvät ja vahvat keuhkot! Hyvä ja vakuuttava Haukku ainakin, jos ei muuta. :)

Paha-Possun paha leikkaushaava kärsän kohdalla....


5 kommenttia:

  1. Voihan pitaali-possu! Meillä on esiintynyt tuota tautia ja aina välillä. Sittemmin harvemmin kun teiniksi on oppinut pitämään pehmonsa kurissa ja nuhteessa etteivät pääse painiskelemaan luppakorvain kanssa.
    Meillä tuota luunvaihtoa tapahtuu aina kun näille luita annetaan. Miksi aina se yhden luppakorvan luu on epäkurantti ja ei meinaa kelvata? Toisilla tuntuu olevan niin maukkaat makupalat ja yksi vaan ei kelpaa.Mysteeri on ratkaisematon.
    Silloin kun meillä oli vain karvakoira-Vili ja luppakorva-Natta niin tapahtuipa sellaistakin, että luu vaihtui ikäänkuin naisellisia keinoja hyväksi käytten: Vili syö omaa luutaan, Natta tahtoisi sen. Ja sitten vaan ketarat ojolleen tavara tarjolle Vilin kuonon eteen pötkölleen. Siinäpä vitaalimpikin uros unohtaa luunsa pakoettuna nousemaan ja tarkastelemaan tyttöystävänsä tilaa. Seurauksena se, että Natta salamana ponkaisee pystyyn ja varastaa Vili-reppanan luun. Oi noita naisten keinoja! :D


    VastaaPoista
  2. Nattahan on ollut ovela! :D Tara tänään viimeksi tuijotti Kiran luuta, oman ollessa vieressä ja oli vakaasti sitä mieltä että Kiran luu on ilmanmuuta parempi ;)

    VastaaPoista
  3. Hih, ihan yhtä äänekäs on siskonsa täällä. Ei ole yhtään sellainen pikkukoiran hau-hau, vaan kunnon HAU, ja ehkä joskus ihan RÄYH! :)

    VastaaPoista
  4. Apua, ei PahaPossu ole voinut loukkaantua, koit ny hyväne aik tehrä sellasii tikei, ett palaa taas PAHUUTEEN....Voi ei, Kira on varmasti aivan masentuntunut ja poissa tolaltaan. Tämmööne voi vaikuttaa pennun elämään siis TODELLA traumaattisesti...
    - se sisko, joka ei osannut valita kommentti nimeä...mutta arvaat varmaaan, että The possufani..

    VastaaPoista
  5. Hyvävolyymiset vahdit on meille Tiina kasvamassa! ;)

    Joo, Paha-Possu pääsee ehkä tänään vielä paremman tohtorin operoitavaksi, uskoisin että Pee-Pee is päk suun, ehkä vielä pahempana! Siinä on Kiralla sitten tekemistä, vastustaa tuon vaaleanpunaisen pahiksen pahoja yllytyksiä! Kuuluu meidän kasvatustaktiikkaan, kasvattaa näin sitä lujaa luontoa! ;)

    VastaaPoista

Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!