Kesä 2018

Huh hellettä, miten ootte pärjänneet? Lämpöhalvaukset, sinilevät, käärmeenpuremat... Oisko siinä koirien top 10 kolme ekaa.

Lämpöhalvaukset, koiran ulkoilutukset ja treenit. 
Aamulla ja yöllä. Me on kyllä käyty pikku pisulenkit tekemässä siinä 12 maissakin koska rutiinit. Sitten ne nukkuu taas rauhassa. No, rauhas ja rauhas, mut jotain sinne päin, illan alkuun asti. Pennissä nään potentiaalisen lämpöhalvausuhrin, vähän kuten Tarassakin. Tarahan sellaisen sai ja sen jälkeen kyllä oppi olemaan varovampi, enempi huolissaan.

FB:ssa kiertää pari iät ja ajat koiria pitäneiden videoita, joissa lämpis iskee salakavalasti vaikka ei ole edes kovin kuuma. Oiskohan se kuumien päivien elimistön rasitus joka siellä pohjalla on taakkana tai koiran korvien väli? Voisiko jompi kumpi niistä edesauttaa? Tai sitten vaan tulee kun on tullakseen. Tässä nyt kuitenkin pari hyvää kirjoitusta aiheesta; Kirjoitus nro 1 ja kirjoitus nro 2. Nää on oikeesti hyviä, ei sellaista diipadaapaa, kuten moni, joihin voi olla muutamalla lauseella piilotettuna ihan todellisen asian pointti.

Sinilevä.
Tää on vieraampi kuin lämpis. Ehkä koska en itsekään välitä hakeutua uimarannoille jossa ihmisiä on kuin sillit suolassa. Meren lähellä olisi kesällä ihan parasta olla, vaikka merta vähän pelkäänkin sen kaikessa mahtavuudessaan. Mutta pienet, ahtaat hiekkamontut, kiitos ei. Olisi hirveen kivaa viedä koiruuksia uimaan mutta koska ei tiedä minne saa oikeasti mennä, missä ei ole lasinsirpaleita, käärmeitä, sillit suolassa koiria, sinilevää... Se on jäänyt. Luulen että koirien uimahallit on se, minne suunnataan.

Välillä kyllä pistää pohtimaan onko nää kaikki vaan median ja tiettyjen ketjujen  aiheuttamaa hysteriaa. Toisaalta en pitänyt sitä lämpöhalvaustakaan kovin kohdalle osuvana, kunnes.
Sinilevä (miksi se on sinilevä kun se on ihan vihreää?) testi on helppo tehdä, juomalasiin vaan vettä ja odottelet tunnin paahtavassa helteessä. Tunnin päästä jos pinnassa on vihertävää / kellertävää hiukkasta, on vedessä sinilevää. Ja muutenhan sitten median mukaan se koira kuolee jos siinä sinileväisessä vedessä ui, koska ne ei osaa uida juomatta vettä. Viimeistään sitten turkkiaan nuollessaan saavat levää kitusiinsa ja taas kuolee. Tai sitten ei. Mut pelotteena kyllä toimii aika hyvin, en ainakaan riskiä halua ottaa jos ja kun ei ole pakko.

Kyyt
Täällä on ollut niitä tosi vähän. Kun kaksi samana päivänä osui eteen, ihan koirien eteen molemmat, ajattelin että jätän tämän käärmeenpesän. Ilmeisesti kuivuus ajaa ne enemmän pihoille etsimään vettä.

Niin ja PUNKIT! Ampiaiset ja mitä, kyllähän näitä riittää. Siinä ne perustelut sille, miksi talvi on niin paljon parempi. Penni viihdyttää itseään tylsän elämänsä kanssa kärpäsillä. Välillä ne sitten onkin vähän isompia ja vihaisempia... Nyt se jostain syystä toisinaan pihalla pomppaa metrin ilmaan jos maassa möngertää joku öttiäinen. Samaan aikaan sekunnin jäljessä oma sydän tekee saman liikkeen kurkkuun, koska luulen aina että käärme, pistävä öttiäinen tai muu vastaava koiria syövä otus.

Kyllä vaan tää nyt vois jo loppua. Kuivuus ja kuuma. On ihan kohtuutonta heittää talvi-ihmisen riesaksi nämä kaikki kesän tuomat viholliset yhdellä kertaa. Hermoja se kiristää. Ja kun tähän vielä lisätään Pennin jo valmiiksi pienellä kauhulla ja ilolla odotetun 6vkon sairasloman päättäjäiset, tilassa jossa se ontuu nyt toista etujalkaansa, hermoja todellakin kiristää. Nyt juuri tässä hetkessä kaikki tuntuu taas melko turhalta.

Kiitos kesä 2018, tulet jäämään mieliimme epämiellyttävänä, mutta ehkä sitten taas lopulta pykälän vahvistaneena. 2017 kesä oli parempi. Se oli täynnä uutta ja toivoa.

Kesävitsaukset

Kesän ollessa jo hyvässä vauhdissa alkuaan, käärmeet, nuo selkärangattomat sihisevät niljakkeet, (tähän kuvaukseen sopisi kyllä muutama muukin eläväinen) ovat jälleen luikerrelleet esiin. Turun yliopisto ja Turun biologinen museo kartoittavat tällä kyselyllä koirien saamia kyynpuremia. Tarkoituksena on mm. selvittää, keskittyvätkö purematapaukset tietyille alueille tai johonkin tiettyyn ajankohtaan. Samalla kerätään tietoa koirien saamista oireista ja siitä, miten koirat ovat kyynpuremasta toipuneet. Tutkimukset tuloksineen on aina, tai no useimmiten, jos aihe on mielenkiintoinen eikä lopputulos päivänselvä, mielenkiintoisia, käyhän vastaamassa jos näitä valitettavia kokemuksia löytyy. Kyselyyn pääset TÄSTÄ

Toinen kesävitsaus on punkit. Taisteluun niitä vastaan on kehitelty jo kaikenlaista, pantaa, liuosta ja poppaskonsteja. Täällä *kopkop* ei vielä ole ollut kovin suurta ongelmaa punkeista, vaikka koiruudet heinikoissa loikkiikin. Kokemusta aseista ja niiden tehoista ei siis ole kertynyt. Yksi bongattu on Scalibor, jonka sivuilta ainakin löytyy melko kattavasti tietoa. Jos sulla on punkkikokemuksia, kerro ihmeessä. Meillä ei oikein vielä ole, aseiden toimivuudesta ja -mattomuudesta. Hlökauhistukseni on ollut niitä pariakin pyöritellä irti, punkkipihtejä ei vielä ole, sormin ruuvattu, onko punkkipihdit hyvät? Jokatapauksessa aiheina molemmat edelläolleet on yäk.

Jälkeenpäin lisättynä, ensikesää varten ja jotta saan roikkumasta tuolta välilehdistä pois pari juttua. Meillä hirmu vähän (onnneksi!) on täällä riesana, ainakin toistaiseksi punkkeja, mutta muutama niitä kuitenkin on ollut. Viimeksi Taralla ihan tississä kiinni, (luuli kai löytäneensä kaverin, se punkki siis) ja vähän pelotti että tuleeko siitä nyt jotain seurauksia. Tisun alue oli ärtynyt, vähän turvonnut ja punainen. Otettiin punkki irti kokonaisena varovasti pinseteillä (nykyään on myös vaihtoehtona laastari, tosin ihmisille, ja vaikka siellä lukee että ihmisille, luulisi että karvattomaan alueeseen käynee myös eläimelle. Ei kai se sen pahempikaan voi olla kun se punkki itse?) ja putsasin alueen. Nakkasin punkin pakkaseen, siltä varalta että jotain oireita ilmaantuisi ja näin punkin pystyisi jälkeenpäinkin testaamaan, ainakin tämän jutun mukaan. Testin voi myös tehdä itse, vaikkapa Borrex-testillä. Alue kuitenkin parani nopeasti ja hyvin, myöhemmin punkkikin joutui jäädytyksestä poistoon.

Ja kolmas kesävitsaus on kuumuus ja autot. Auto voi olla melkoinen uuni koiralle, ikkunan raollaan olo ei juuri helpotusta tuo jos auto seisoo kuumassa auringonpaahteessa. Ensimmäisiä kertoja olen myös liikutellut päänsisäisiä herneitä koirien lenkki- ja reenipalautuksien suhteen. Eihän meillä nyt niiiiin lujaa reenailla mutta tossa lenkiltä näin kuumalla tullessa, varsinkin Tara Kuumakaisan puhallellessa melkoisella hötinällä, melko hartaastikin, on herneet heränneet liikkumaan. Hevospuolella ainakin palautus ja elektrolyyttitasaukset on tärkeitä, miten pian asia koirilla nousee esiin, tarve energia- tai palautustankkaukselle?

Netin ihmeellisessä maailmassa tupsahdin Fit Dogin sivuille, jossa pitkälti tietysti puhutaan kisa- ja työkoirista. Syventynen aiheeseen paremmin ja jos sulla aiheesta kokemuksia ja tietoa, kerro ihmeessä.

Loppuun vielä vähän mukavampia asioita kuin punkit ja käärmeet, Pet-Vet pitää yllä kivaa kesäkisaa, jossa voi voittaa Hill´s koiran- tai kissanruokaa ja Onnetar oli suosiollinen. Pienen pohdinnan jälkeen Tara & Kira päättivät olla reiluja koiria ja antaa oman osuutensa sitä vielä enemmän tarvitseville.