Tosin sensijaan toisaalta tuli vielä murheellisia koirauutisia, nuoren koiran elämän lyhyys on ehkä aina sellaista, mitä järkikään ei voi mitenkään ymmärtää, miksi niin pitää olla. Jaksamisia pikkukoiruuden omalle ihmiselle, onneksi nämä meidän kanssa polkua jatkavat ovat erinomaisia lohduttajia. Suosittelen siis kaikille, jotka joutuvat vanhan karvakorvaystävänsä tai elämän epäreiluudelle nuoren tassuttelijan menettämään, pentu- tai myös aikuiskoiraterapiaa! Se on hyvin tehokasta.
Kira on ollut mainio, se räväkästi vaatii huomiota ja remuaa tuoden täyttä elämää koko kämpän täyteen. Samoin Taran täysillä tai ei mitään - asenne pellolla kirmatessa tuo aina hyvän fiiliksen. Elä tässä hetkessä täysillä nyt, älä murehdi huomista tai eilistä, nyt on vain tämä päivä. Koira todellakin on ihmisen paras ystävä ja tarpeenvaatiessa lohduttajakin.
Ja vielä ne koiran omistuslait. Ei ehkä ihan noin mustavalkoista, mutta koiran pointti; Keep it simple! (Josta meidänkin olisi toisaalta hyvä ottaa mallia...)
1. Jos pidän siitä, se on minun.
2. Jos se on suussani, se on minun.
3. Jos pystyn ottamaan sen sinulta, se on minun.
4. Jos se oli minulla juuri äsken, se on minun.
5. Jos se on minun, se ei saa koskaan näyttää olevan sinun.
6. Jos pureskelen jotain palasiksi, kaikki palaset ovat minun.
7. Jos se vain näyttääkin siltä että se on minun, se on minun.
8. Jos näin sen ensin, se on minun.
9. Jos leikit jollakin ja laitat sen maahan, siitä tulee automaattisesti minun.
10. Jos se on rikki, se on sinun.
