Kyy vs. Koira

Monien, ehkä jopa kaikkien koirastaan välittävien pieni tai suurikin painajainen; Kyy vs. Koira - tilanne. Tunnustan pelkääväni ja asian olevani yksi isoista inhokkiasioista ja kesän miinuslistoille kuuluvista osista. Muutamia kohtaamisia on tapahtunut joista on selvitty pelkillä sydämentykytyksillä ja kylmillä hikipisaroilla. Onneksi.

Löysin kuitenkin FB:n syövereistä tällaisen, jossa oli lupa jakoon. Kopsasin tekstin siltä varalta että se jossain vaiheessa, jostain syystä FB:sta poistuu. Tekstin on kirjoittanut Silja Vuohensilta ja se on kopsattu täältä. Aukesi monta uutta asiaa itsellekin. En tiennyt että kyyn poikasten myrkyllisyydempi on myytti. Enkä varsinkaan myrkyttömistä puremista! Enkä sitä että kyyn purema alkaa vaikuttaa vasta tunnin päästä. Eipä tunnu kaikki eläinlääkäritkään tätä tietävän, noissa paremmissa klinikoissakaan...

Kerran (täällä plokissakin on siitä varmasti teksti, mutta yllättäen (suprise-suprise!) haku ei jälleen löydä sitä) kaksikko, Harmaa ja Musta, kiisivät pitkin peltolenkkiä ja jäivät etsimään palloa paikalleen tampaten. Kun pääsin paikalle, huomasin että niiden jaloissa - JOS käärmeillä olisi kädet, olisi ollut päätään käsillään suojaava kyy. Paniikissa hätistin koirat etäälle ja juoksin itse perässä. Soitto kiireesti eläinlääkäriin, mitä nyt?! Mistä tiedän puriko se!? Tuumasivat että näkyy kyllä vartissa jos puri, odota siis vielä hetki. Odotin onneksi varmasti sen tunnin, myöhästyen töistä. Ei mitään. Vaan mitä olisi tapahtunut jos olisin odottanut vartin, lähtenyt ja tullut tuntien päästä kotiin JOS se olisi purrut ja vetänyt täysin panoksin. Olisi varmasti tapahtunut haaste eräälle lääkäriasemalle... ;) Nojoo, sitten itse asiaan.

Kävin viikonloppuna kuuntelemassa Billnässissä TrainingMillillä käärmeasiantunija Toni Beckmanin sekä Fiskarssin eläinlääkärin Annukka Söderblomin luentoa aiheesta kyy vastaan koira. Saimme kuulla erittäin mielenkiintoista tietoa kyiden elintavoista ja käyttäytymisestä sekä kyyn pureman aiheuttamista oireista koiraan.

Sain luvan jakaa muistiinpanoja luennolta, koska nämä tiedot ovat kaikille tärkeitä. Kun saimme itsekin käsitellä kyitä ja harjoitella niiden turvallista siirtämistä, itselläni ainakin kyykammo hieman helpotti, ne olivat loppujen lopuksi aika leppoisia otuksia! Minusta on paljon fiksumpaa oppia tuntemaan kyy kuin pelkäämään sitä. Siispä seuraavan kerran kun näet kyyn, mitäpä jos jäisit tarkkailemaan sitä sen sijaan, että juokset karkuun?

Kyyn elintavat ja käyttäytyminen

• Suomessa on kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme (Ahvenanmaalla). Pääsääntöisesti rantakäärmeen erottaa kyystä keltaisistä laikuista poskissa. Kyy voi olla monen värinen: täysin musta, täysin harmaa tai sahalaitainen. Kyyllä on monia värivariaatioita. Kyy on ainoa myrkyllinen käärme Suomessa.
• Kyy syö mm. pienjyrsijöitä, linnunpoikasia ja linnunmunia. Se saalistaa hajuaistillaan, puree saalistaan ja ottaa sen joko suoraan kiinni tai seuraa kuolevaa eläintä. 
• Kyy voi purra myös puolustukseksi, eikä välttämättä käytä aina silloin myrkkyä! Kyyn purema voi siis olla myös myrkytön ja Toni kertoikin, että on itse saanut monta myrkytöntä kyynpuremaa.
• Kyy säännöstelee itse myrkkyään purressa, se siis itse päättää, paljonko päästää myrkkyä. Puremat voivat siis olla hyvin erilaisia riippuen paljonko myrkkyä on tullut ja kuinka hyvin purema on osunut esim. koiran turkin läpi
• Aikuisen kyyn reviiri on melko pieni, 1-2km kanttiinsa. Vastasyntyneen kyynpoikasen elinpiiri voi olla 50mx50m, eli todella pieni! Hyvältä elinpiiriltä kyy vaatii vettä, syötävää ja lämpöä. Täysin kuivassa maastossa kyy ei pärjää!
• Kyylle otollinen elinpiiri on kahden biotoopin välissä, esim. pellon ja metsän reunassa, metsän ja suon reunassa jne.
• Kyy synnyttää poikaset kesästä riippuen heinä-elo-syyskuussa ja menevät yleensä emon kanssa samaan talvipesään talvehtimaan. Poikaset pysyttelevät hyvin pienellä alueella: jos näet kyynpoikasen, niitä on luultavasti lähistöllä lisää.
• Koiras voi lähteä kasvaessaan etsimään uutta asuinpaikkaa, joten kyyhyn voi törmätä myös sen ohikulkumatkalla uudelle asuinpaikalle
• Kyyn vihollisia ovat mm. rastaat, närhet, kottaraiset ja muut linnut. Kissat tappavat kyyn myös helposti saamatta puremaa. Nopeille ja ketterille linnuille ja kissoille kyy on melko puolustuskyvytön.
• Kyy jähmettyy kylmällä säällä ja liikkuu huonosti. Se voi kuitenkin löytää lämpimiä tilkkuja maastosta, vaikka ilma olisi kylmä, joten kyy voi päästä puremaan myös kylmällä säällä.

Kyyn purema

• Kyyn purema ihmiseen tai koiraan voi vaikuttaa vasta noin tunnin päästä puremasta
• Koira ei välttämättä älähdä puremaa, eli se jää helposti omistajalta huomaamatta. 
• Kyynpureman oireet koiralla ovat yleensä totaalinen nuukahtaminen, silmät lurppaa, koira on apaattinen, voimat on poissa, läähättää. Kipu on yleensä selkein oire, pelkkä hipaisu puremakohtaan tekee kipeää.
• Kyyn myrkky tuhoaa verisoluja, verisuonia ja soluseiniä aiheuttaen turvotusta ja sisäistä verenvuoroa. Myrkyssä on myös verenhyytymisen estävää ainetta. Myrkyssä on useita vaikuttaja-aineita, joten se vaikuttaa monin eri tavoin. Myrkky rasittaa munuaisia, joten niiden suojaaminen on tärkeää: ei munuaisia rasittavia lääkkeitä (mm. kortison rasittaa munuaisia, jota on kyytabletissa! Sitä ei saa antaa!)
• Hengitystiet eivät yleensä mene tukkoon, vaikka osuma tulisikin kuonoon tai kaulaan. Annukan kokemusten mukaan hengitysteiden turpoaminen harvinaista.
• Liikkuminen pahentaa kipua ja turvotusta puremakohdassa, mitä rennompana ja paremmin paikallaan saa pysyttyä, sen parempi
• Toni kuvaili kyyn pureman aiheuttamaa kipua sellaiseksi, että jos vähänkin liikkuu tai koskee, tuntuu kuin kudokset repeäisi, ja niinhän siinä käytännössä ilmeisesti käykin: sen vuoksi paikallaan pysyminen erittäin tärkeää!
• Pureman hoitoon käytetään nesteytystä, kivunlievitystä ja mahdollisesti vastamyrkkyä, joka saa myrkyn vaikutuksen lakkaamaan nopeammin
• Kivunlievitykseen käytetään AINOASTAAN kipulääkettä, joka ei kuluta munuaisia (Tramal) Eli EI missään nimessä rimadyliä, joka rasittaa munuaisia
• Jos kyy pääsee puremaan koiraa, on ensiarvoisen tärkeää RAUHOITTAA TILANNE JA PITÄÄ KOIRA PAIKALLAAN JA RAUHASSA. Hoitoon ei ole tarve kiirehtiä, jos se aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja liikkumista! Voi aivan hyvin soittaa ensin eläinlääkärille ja miettiä sitten rauhassa, miten lähdetään hoitoon.
• NESTEYTYSTÄ voi antaa myös itse, lääkeruiskulla suoraan suuhun. On tärkeää seurata, imeytyykö neste, eli pissaako koira normaalisti
• Kyytabletti sisältää hydrakortisonia, joka voi laskea turvotusta. Kortison rasittaa kuitenkin munuaisia, jonka vuoksi KYYTABLETTIA EI SAA ANTAA KOIRALLE KYYN PURRESSA. Siitä ei ole Annukan mukaan mitään hyötyä, päinvastoin se voi lievittää turvotusta ja peittää oireita, jolloin hoito on vain entistä vaikeampaa. Kortison ei millään tavalla auta koiraa selviämään kyyn puremasta, joten se on täysin turha lääke.
• Annukka suosittelee aina käytettävän vastamyrkkyä, jolloin paraneminen on tehokasta ja nopeaa
• HOITO TIIVISTETYSTI: rauhoita koira, pidä paikkallaan, nesteytä, soita eläinlääkärille ja hakeudu hoitoon.

Kyyn kohtaaminen, käsittely ja siirtäminen

• Kyy pelkää tavattomasti isoja, nopeasti liikkuvia ihmisiä. Tömistely pelottaa myös, mutta ei välttämättä maastosta riippuen oikein toimi
• Kyy näkee todella huonosti, noin 6-7m, eikä hahmota hyvin etäisyyksiä. Jos kyytä haluaa lähestyä ajaakseen sen pois, kannattaa liikutella käsi sivuilla jotta kyy näkisi paremmin
• Kyy pystyy iskemään eli puremaan vain eteenpäin maksimissaan oman pituutensa verran. Se vetää itsensä ”ässälle” tai ”tuplaässälle” ja pystyy iskemään noin 45 asettta sivuilleen tai hieman ylös
• Jos kyytä lähtee ottamaan kiinni sen siirtoa varten, on tärkeää toimia rauhallisesti ja ylimääräistä stressiä kyylle välttäen. Näin kyytä on helpompi käsitellä.
• Kyy ei pysty iskemään taaksepäin tai suoraan ylös! Siksi sitä kannattaa lähestyä rauhallisesti takaapäin, jos se tarvitsee ottaa kiinni. Pääsääntöisesti sen liikkuminen on ennakoitavaa.
• Kyyn voi ottaa kiinni haravalla ja harhalla, erityisellä käärmesauvalla tai sauvalla/kepillä
• Kyyn voi ajaa harjan avulla haravaan ja tipauttaa sen siitä ämpäriin. Ämpärin olisi hyvä olla tavallista 10l ämpäriä korkeampi ja siihen kannattaa siltikin laittaa kansi! Kyyn oloa helpottaakseen kannattaa ämpärin pohjalle laittaa esim. sammalta, jäkälää, tms. jonka suojaan kyy pääsee
• Jos kyytä lähtee siirtämään, täytyisi selvittää sille sopiva vapautuspaikka huolellisesti. Kyy kuolee helposti, jos se siirretään sille soveltumattomaan elinympäristöön.

Koiratarhan suojaaminen / kyyn karkoittaminen

• Ainoa toimiva suoja on rakentaa noin 40cm korkea kiinteä suoja tarhan ympärille
• Kyykarkoittimet sun muut eivät toimi, kyy tottuu niihin nopeasti 
• Jos ei halua kyytä omalle pihalleen, kannattaa pitää piha siistinä ja puhtaana: kyy tarvitsee suojapaikkoja eikä viihdy lyhyellä nurmikolla

TOTTA VAI TARUA?

• Kyy ei viihdy alueella, jossa on paljon muurahaisia --> tarua, muurahaiset eivät ole kyylle millään lailla uhka
• Tuhka karkoittaa kyitä --> tarua
• Nurmikon pitäminen lyhyenä auttaa --> totta, kyy kaipaa suojaa, eikä tule avoimeen maastoon. Pihasta saattaa kuitenkin löytyä suojaisia paikkoja, kuten lautakasoja, pensaita tms. minkä alla kyy voi olla
• Kyynpoikaset eivät osaa säännöstellä myrkkyä --> tarua, myrkky on käärmeelle todella arvokasta, eikä se tuhlaa sitä turhaan. Poikanen hallitsee jo täysin myrkyn säännöstelyn, eikä sen purema eroa aikuisen kyyn puremasta
• Pienellä koiralla huonommat mahdollisuudet selvitä --> osittain totta, osittain tarua. Tutkimusten mukaan selviämisen todennököisyys hieman laskee alle 10kg koirilla, mutta Annukan kokemusten mukaan koirat ovat melko saman arvoisessa asemassa kyyn pureman kohdatessa, ja että iso koira on yhtälaisessa vaarassa kuin pienikin.