Talvi on ihmisen parasta aikaa ja rohkenen väittää että muutamien karvakorvienkin. On valoa, on kuivaa, on lunta, on kivaa, on kaunista, puhdasta, happea. Joskus ehkä vähän kylmäkin mutta joka asiassahan on aina ne huonot puolensa joten turha takertua siihen sen enempiä.
Viime talvena oli hirveä polte laittaa minarit jalkaan ja kiitää Taran perässä pitkin peltoja. No ei se ollut niin helppoa, vanhoissa minisuksissa oli ilmeisesti jotain vikaa, olivat varmaan vuosi(kymmenien)en kuluessa jotenkin pilaantuneet ja epätasapainottuneet...
Viime talvena oli hirveä polte laittaa minarit jalkaan ja kiitää Taran perässä pitkin peltoja. No ei se ollut niin helppoa, vanhoissa minisuksissa oli ilmeisesti jotain vikaa, olivat varmaan vuosi(kymmenien)en kuluessa jotenkin pilaantuneet ja epätasapainottuneet...
No mutta entäs pulkka?! NJ voisi pyllähtää kyytiin ja suurin tapaturma olisi ehkä kyytistä kellahtaminen, melko matalalta tipahtaminen siis. Tuskin suurta vahinkoa syntyisi? Viimeinen silaus pulkkakuumeelle oli sitten Rähinäryhmän postaus jonka kuvissa pulkalla oli selkeästi aika iso hyvänmielen rooli. Joo, pulkka oli saatava.
Kätevä Isäntä muisti että vajassa oli tallessa vielä vanhat aisat, koirien siis. Perään tuumasi että ahkio parempi, pulkassa joutuisi istumaan polvet suussa. Olin kyllä sitä mieltä että pulkkaankin vielä mahtuisin, mutta samapa tuo. Etsittiin siis ahkiota. Löytyihän niitä. laidasta laitaan, kohtalaisen hintaista ja käsittämättömän kalliita. Syvää ja matalaa, hyvää ja vielä parempaa.Bongattiin lopulta Tarjoustalosta sopivanoloinen ja päätettiin että Joulupukki oli unohtanut toimittaa sen perille. Siispä jälkitoimituksena Kätevä Isäntä hoisi homman ja pian oli kohtalainen kevytahkio pihassa!
Aisojen kiinnitystä ei vielä sen kummemmin tässä vaiheessa pohdittu, toisenlaiset valjaatkin ehkä pitäisi sitten hankkia. Hyvään alkuun päästiin kuitenkin vähän vapaammilla vermeillä eli liinalla ja Taran nykyisillä DC Zero short - valjailla.
Varsoja erinäinen nippu onkin jo ajolle opetettu, mutta koiran opetus ajolle... Aivan hulvatonta touhua! Ei meinannut naurusta tulla loppua! Ensinnäkin, miten helppoa! Ne ei paljon perässä tulevasta välitä, ei tarvi totutella eikä esitellä että tällaista tälläkertaa, sopiskos, ilman hepulihalvauskohtauksia (No harvemmiten ne varsatkaan, mutta, get the point..).
Tässä tyylinäyte, HD:stä pääsee katsomaan vähän laadukkaamman version. Videosta editoitu hillitön hihitys, vuolaat kehut ja kannustukset pois. (Ja kuvattu siis sunnuntaina, 28.12.)
Varsoja erinäinen nippu onkin jo ajolle opetettu, mutta koiran opetus ajolle... Aivan hulvatonta touhua! Ei meinannut naurusta tulla loppua! Ensinnäkin, miten helppoa! Ne ei paljon perässä tulevasta välitä, ei tarvi totutella eikä esitellä että tällaista tälläkertaa, sopiskos, ilman hepulihalvauskohtauksia (No harvemmiten ne varsatkaan, mutta, get the point..).
Tässä tyylinäyte, HD:stä pääsee katsomaan vähän laadukkaamman version. Videosta editoitu hillitön hihitys, vuolaat kehut ja kannustukset pois. (Ja kuvattu siis sunnuntaina, 28.12.)
Kun Tara sai juonenpäästä kiinni, se hölkötteli todella kuin konkari, mutta aika ajoin se juonenpää meni kadotukseen ja sitten pyörittiin vaan ympärillä, niin että narut ja jatkeet oli aivan sekaisin ja solmussa. Joka tapauksessa tämä ahkio-aihio on varmasti kehityskelpoinen!
Kirankin kanssa kokeiltiin pätkä, vähän vahingossa se taisi lähteä melko ammattimaisin ottein tehtävää suorittamaan, Taran jälkien perässä. Kun jäljet kääntyivät takaisin, Kiran meno tyssäsi ja se oli sitä mieltä että me kaikki voitaisiin istua siellä pulkka-ahkiossa.
Joka tapauksessa ihan älyttömän hauskaa! Suosittelen kaikille, jotka vähänkin miettivät! Ainoa ongelma taitaa vain olla tämä lumitilanne, joka uhkaa taas jäädä vesisateiden alle :( No, onneksi talvea on vielä jäljellä, ehkä tulevan vuoden talvi on parempi kuin tämä pian jälkeenjäänyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Yksinhöpinöinti ei ole ollenkaan niin kivaa kuin joukkoälämölö! Hauku, murise tai vingu kommenttisi!