Ei liikaa!

Tänään tsiikataan Kiran kanssa yks uus juttu. Siitä lisää sitten myöhemmin. Sillä aikaa voi lukea vaikka Juha Kareksen jutun Koiraa ei saa rikkoa, liian aikaisin liikaa vaatimalla.

Hyviä, joskin pitäisi olla aika selviä, muistutuksia ihan itsellekin tässä välillä. Vaikka me nyt niin tosissaan treenaillakaan, silti huomaa alitajunnassa välillä toisten edistyksiä, tekemisiä ja osaamisia lukiessa ajattelevansa että mitäs me osataan? Tuo on nuorempi ja osaa jo vaikka mitä!

Ei, ollaan iloisia siitä että toiset osaa ja iloisia siitä mitä me ja te osaatte. Ei meillä ainakaan ole kiire minnekään, kyllä me ehditään ja sitäpaitsi hauskaahan tämän olla pitää. Tara on hyvä esimerkki taas siitä että jokainen kehittyy omaan tahtiinsa. Tara on kouluttanut minulle pitkää pinnaa ja hyväksymään vähän erillaisetkin luonteensärmät. Opettanut että myöhemminkin ehtii ja oppii.

Tavoitteita ja suunnitelmia on hyvä olla jotta on suunta ja ajatus, mihin pyrkii, mutta niistä ei voi tai saisi pitää itsepintaisesti kiinni ja niiden kanssa on joustettava jos niikseen tulee. Aina ei myöskään voi olla hyvä päivä tai sopiva fiilis tehdä jotain, silloin tehdään vähän vähemmän tai ei ole maailmanloppu olla tekemättä kokonaan, kunhan ei tule tavaksi. ( => Älä tee tänään mitään, minkä voit tehdä huomennakin...)

Se oli hyvä että otettiin Kiran kanssa töiden takia vähän taukoa treeneistä. Se vähän väsyi tai kyllästyi. Hannakin näki ja varoitteli ettei tule vaisua alisuorittajaa. Hanna tsemppasi ohjaajaa, innostumaan enemmän koiran suorituksista ja innostamaan koiraakin. Joo,o, on se totta, kotona ollaan avoimempia. Pitäisi vaan antaa lupa itsellekin hyppiä ja villiintyä innostuksesta ympäriinsä kun menee hyvin, *JEEEEEEEEEEE!* Niinkuin tenavana, se kävi aika luonnostaan. Mutta nyt on sentään aikuinen, pitäisi osata käyttäytyä hillitysti julkisilla paikoilla? Ai ei vai? Ei päde koirien oppikoulussa? No hyvä, paljon mukavampaa ollakin vähän lapsellinen. ;)

Kyllä, itsensävillitsemiskurssi olisi siis paikallaan, mutta kyllä koirassakin oli muutoksia. Kotona se on ihan toisenlainen. Mutta me tehdään ihan lyhyitä pätkiä, joka päivä, aina muiden juttujen ja tekemisien ohessa. Viedään hevosille vettä tarhaan ja siinä ohessa otetaan sivu-maahan-sivu-sivu-sivu-vapaa! *JEEEEEEE!* Ja taas hetkenpäästä vähän jotain muuta ja vähän jotain samaa ja *JEEEEEEEEE!* Kotona se tekee tosi hyviä pätkiä, (useimmiten) oikein itse ehdottaa, tulee sivulle ilman käskyä seuraamaan ja hakee kontaktia, haluaa loistaa. Tai sen herkkupalkan. ;)