Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2017.

Yo Galgo

Kuva
Truu sakemannityyppi, niin mä asian näkisin kohdaltani. Mihin sitä seepra raidoistaan ja niin edelleen. Mäyrikset saa myös syrämen sykkimään eri tavoin, pieni saksalainen suurella egolla. Sellainen oli mittarimato Nipsu The Mäyräkoira ja sitä edeltäneet Kukka, Velmu ja Sipuli. Kukka sitäpaitsi taisi niinikään olla tavallaan se ensimmäinen koirani silloin kun olin yhtä iso kuin Kukka, joka taasen oli kokolailla normi karkkarin kokoinen.

Irlislauma on myös tutuksi tullut alkaen koosta Kukka. Silloin Kukan kokoisena koirahäkissä oli turvassa, jottei nuo vähän suuremmat koirat juosseet yli. Ihan loogista ja järkevää, eihän se irlislauma olisi sinne sisähäkkiin mahtunut, yksi ihmispentu sitten taasen paljon paremmin. Ja mikäs siellä oli ollessa, turvassa suurien harmaiden keskellä. Koirariippuvuuteni juontanee jostain näiltä ajoilta.

Irlis on kiva mutta liian iso, siksi meillä on poneja. Vaan jos sakemanni ei tulisi kyseeseen, mikäs sitten? En tiedä. Huomaan tsiikaavani aika usein maleja -…

Koirakaara myyrä!

Kuva
Näin siinä sitten kävi. Maaliskuussa tulee 4 vuotta siitä kun oltiin onnemme geelipallomeressä ja saatiin ihan ihka eka oma koirakaara. Nyt häntä roikkuen joudumme siitä luopumaan. Tilalle on tullut toinen, pyrkyrikaara. Henk.koht. olen edelleen sitä mieltä että tää on parempi. Enempi tilaa koirillekin. Hämmästyttävän paljon on farkkujen koirankuljetustiloissa kokoeroja. Mutta jos joku tarvii sielukasta, kultaista koirakaaraa, se on tässä. 




Koirasi on pilalla

Niin monta tapaa pilata koira - ettei sitä voi enää edes välttää. Tämä on loistava kirjoitus ;)

Mulle on kerran sanottu että ÄLÄ NAURA! Siinähän oli siis ihan pointti, en kiellä ollenkaan. Koira ei keskittynyt ja itse kämmäilin, eli ihan normi kuvioita ja alkoi naurattaa. (Sekin aika normia) Ymmärrän että siinä voi turhautua jos yritetään tahkoa jotain ja ulospäin näytettiin taatusti siinä kohden siltä ettei edes yritetty.

Kyllä me ihan oikeesti yritetään. Paitsi sitten kun menee ihan läskiksi niin on parempi pistää ihan läskiksi koko rahan eestä ja yrittää sitten sinnikkäämmin uudelleen, MUTTA - kyllä mä nauran jos naurattaa. Ei koutsien kustannuksella vaan fiiliksellä.

Joskus mietin miksi tää koiran kanssa treenaaminen, varsinkin silmien alla, on niin vaikeeta. Samoja fiiliksiä koin ratsastaessa kun käytiin valmennuksissa. Jotenkin sitä halvaantui, ei saanut tehtyä mitään kun ajatteli liikaa.

Hevosen selässä mietti sitä vasenta takajalkaa, oikeaa ohjastuntumaa, vasemman pohkeen paik…

Metsittyneet maailmalla

Kuva
Pikku Paksu, ketterä kuin norsunpoika. Narunjatke, notkea kuin rautakanki. Lähtivät kuitenkin maailmalle, ihmisten ilmoille reeneihin sitten aikoihin. Hauskaa! Vois kuvitella joo ja olihan se, jollain tavalla kyllä. Se oli juuri sellaista minkälaisen mielikuvan kaksikosta sait. 
Siinä sisähallin tanner tömisi ja matot rutisi kun Pikku Paksu poukkosi pallon perässä. Hyvä ettei seinään tullut koiran muotoista siluettia kun vauhti lähti vyörymään. -No jostain syystä on pari kiloa ehkä vähän ylimääräistä tullut, kauhee meteli. Etpä oo tainnut itekään (joulusta - se ihana tekosyy) selvitä ihan kiloitta! No, ei siitä sen enempää. Koutsi kivasti lohdutti että enskerralla menee jo paremmin! Joo. Me jumpataan täällä yhessä, kyllä se siitä sitten ;)
Syksylläköhän se oli, kun käytiin kasvattajan luona. Siellä hävetti kun mukana oli laiha, kiilloton touhutarja. Muut oli niin komeita ja kauniita, Pikku Paksu ei ollut ja nyt se kuitenkin on Pikku Paksu, melko vanttera, kiiltävässä karvassa. 
Mitä ta…

Tee siitä parempi!

Kuva
Se sopii oikeasti tähän kohtaan. Vuosi vaihtui 25 minuuttia sitten. Tee siitä parempi kuin vanhasta!

Isoja, isoja muutoksia jotka toisinaan itkettää, masentaa ja ahdistaa. Kukaan muu ei niitä puolesta tee eikä mikään muutu miksikään. Ahdistus jatkuu, syö ja nakertaa, repii selkänahasta. Kun hyppää vaikka miten pelottaa ja ahdistaa, lopulta helpottaa, on helpompi hengittää. Jotenkin nyt tuntuu, kaiken sen surun ja luovuttamisen fiiliksen perään että tää voi sittenkin toimia? Suunta, löytyikö se vihdoin? Vastasyntynyt vuosi näyttää.

Ja tiettekste mitä! Huomasin kalenterista että meidän reenit alkaa ihan just kohta pian!!! Meinattiin jo Kiran kanssa lähteä odottamaan! Voi hitsi, superkivaa! Varsinkin kaiken surun ja huolen jälkeen. Ne on niitä hetkiä kun ne hetkeksi siirtyy taakse.

Hyvää 2017 vuotta kaikille. Saa taas opetella kirjoittamaan kutosen tilalle seiskan...