Snorkkeli päähän

Kauan on suunniteltu, vihdoin aikaiseksi!

Pieni potku oli Turun koirauimahallin synttäritarjous männäviikolla, 17e kirsu + 5e lisäkirsut. Kun helposti yllytyksistä kiinni ottava koiratoveri lupasi lähteä vielä kahden omansa kanssa ekakertalaisena mukaan, oli paikat samantein varattu!

Ei muutakuin perjantaina pyyhe ja kelluva lelu kassiin, koira autoon ja jonkinsortin vaihtovaatteet varuiksi.

Paikanpäällä hiukan jouduttiin palloilemaan, mistä ko. mesta löytyy. Kyltit olivat ehkä vähän minimaaliset julkipuolella, muiden alueen yritysten seassa. Kun löydettiin oikea väylä, löytyi myös jätti-iso kyltti. Suunta oli siis oikea.

Ovesta sisälle ja kyselemään ohjeita miten toimitaan. Opastus oli ystävällistä ja aika nopsaan päästiin juonesta kiinni. Ehkä. Paikalla oli muitakin polskijoita aika paljon ja hulinaa riitti. Kira tuntui olevan innoissaan ja kiinnostunut touhuista.

Koirille oli omat loossit, "pukuhuoneet", joissa koira piti huuhdella ennen altaaseen menoa. Mulla oli noviisina sisätossut, mutten ajatellun ihan niin pitkälle että sellaiset "vaikka altaaseen käveltävät" -olisi tietysti olleet paremmat. Paikan omistaja-opastaja onneksi vihjaisi asiasta ja 50sentin vuokrahintaan vaihdoin tilanteeseen sopivammat crocsit. Kira sai odotella hetken pukuhuoneessaan omaa vuoroaan kun pikku puikkonokat ottivat tuntumaa uimaharrastukseen. Varattiin siis yhteinen aika, kun meinattiin että ekakertaan riittää kyllä puoli tuntia yhteensä.

Toinen puikkiksista oli vähän suopeampi ajatukselle uudesta harrastuksesta, mutta toisen päänpäällä pyöri ajatuskupla "Märkää vettä... Yööök..." 

Sitten oli Kiran vuoro. Pikainen suihkutus, joka ei selkeästi ollut Kiran suosikkijuttu edelleenkään. Pukkarin lattia oli liukas, siellä oli kyllä parit lattiatrallit puusta, mutta ne olivat peräseinällä ja suihku enemmän etuosassa. Olishan niitä voinut siirrellä, ensikerralla sitten. Suihkumatto voisi olla kätevä, mutta toisaalta yrityksen kannalta ehkä epäkätevä. Uskoisin että näitä on ajateltu ja järkeviin ratkaisuihin päädytty.

Suihkun jälkeen häntä pystyyn ja kohti allasta!

Pikku puikkonokka pelastamassa veteen joutuneita leluja, onneksi eivät rantaa kauemmas kelluneet ^_^ 

Nousu altaalle oli melko jyrkkä, koiralle se ei tuottanut ongelmaa, narunjatkeelle kyllä! Onneksi oli kaiteet joihin tarrata :D Sitten pienellä leluhetsillä kohti aaltoja! Tai sitten ei. Touhu selkeästi epäilytti Kiraa, joka oli käskyllä melkein menossa, mutta sitten ei kuitenkaan. "Mitä jos mä en osaakaan uida?! Kauheen syvää tossa?! No jos mä nyt koitan... Ei, en mä pysty! Ääääh!!" 

Kunnes sitten yhden lelun perään into oli tarpeeksi vetävä ja pohja hävisi jalkojen alta. (Kuulostaa kamalalta, ymmärrän hyvin Kiraa...) Kira kroolasi pienen lenkin ja oli selkeästi helpottunut päästessään takaisin lattiaperälle, lelu suussa. Sen jälkeen se ei sitten enää uimaan asti mennytkään vaan istui peffallaan syvän vesirajassa ja mietti, miten saisi kauas ajelehtivat lelut pelastettua.

Altaassa oli melko voimakas virtaus joka otti lelut nopeasti haltuunsa ja vei ne mennessään toiseen päähän. Ensikerralla viritän palloon narun, jolla saan sitä pidettyä vähän lähempänä ja vedettyä vaikka takaisin. Lisäksi oli puhetta että pelastusliivi, uimaliivi, kelluntaliivi, mikä se nyt sitten onkin, voisi olla aluksi kaikesta huolissaan olevalle Kiralle hyvä, jotta se kokisi uimisen turvallisena ja helppona.

Sitten takaisin pukkarille, suihkuun ja vaihtokenkiin (kiitos vaan koirauimalaan vinkistä, ensikerralla olen tässäkin asiassa viksumpi! ;) sekä täyttämään arvontalappu jossa voi voittaa ilmaisen uintikerran. Olisipas se kivaa, luulen että melko varmasti mennään uudelleen. Näkisin että uiminen olisi hyvä lisä liikkumiseen, varsinkin tässä tilanteessa kun mahdollisesti pientä jäykkyyttä ja jumpattavaa ristiselän alueella / takapäässä on.

Kokemus oli kiva, Kiran kanssa. Pennin tai Taran kannalta asiaa pohtien ei ehkä. Paikalla oli yllättävän paljon koiria ja melko lähekkäin oltiin muutamia kertoja. Jos koira stressaa tai ei oikein siedä toisia, pitäisi koittaa saada aika jolloin olisi hiljaista. Ja ihan vaan näin metsittyneen yksilöharrastajan näkökantilta muutenkin ;)

Joka tapauksessa toivottavasti toiminta jatkuu, yritys on myynnissä, mutta omistaja tuumasi että syksyyn ainakin vedet pyörii.


Ja muille uusille vinkiksi, joskus kannattaisi perehtyä asiaan, ns. lukea ne käyttöohjeet. Olisi moni asia ollut selkeämpää jos olisi... ;) Eli jos vaikkapa tältä sivuilta olisi videon viitsinyt katsoa, olisi varmaan vähän vähemmän uutena kävijänä erottunut joukosta 😬

Uimamaisteri kotona kuivattelemassa