Piti oikein hidastuksella tarkistaa, haukkuu se! (Äänet ;)
Vie terveisiä
Niitä hetkiä, kun suru ja ikävä vyöryy, nielee armotta alleen, niitä riittää. On surua ja ikävää joita voi käsitellä - sitten on toisenlaisia. Tämä on niitä toisenlaisia. Järki ei tahdo vieläkään hyväksyä, edelleen on meidän koirat. Sitten on hirveä ikävä. Harmaa ilman Mustaa.
Taran emo Ruuti on tänään lähtenyt tyttärensä luokse. Kuulemma saappaat jalassa, kuten tyttärensäkin. Niissä oli jotain samaa, vaikken tuntenutkaan. Tervehdimme kyllä ohimennen Taraa toukkana katsomaan mennessäni. Vahva, hieno, touhukas Ruuti.
Hyvää matkaa Ruuti, vie elämäni Mustalle paljon terveisiä. Pyydä katsomaan peräämme, kiroilemaan kuulumattomat pois poluiltamme. Siellä se varmasti hyppii tapansa mukaan perhosten perässä, korkealle ilmaan ja lelun kanssa touchdownit perhosen tappioksi. Makoilee ja tähyää aluettaan. Koittaa metsästää ohilentäviä amppareita. Illalla käpertyy korvapuustiksi omaan pehmeään petiinsä.
Taran emo Ruuti on tänään lähtenyt tyttärensä luokse. Kuulemma saappaat jalassa, kuten tyttärensäkin. Niissä oli jotain samaa, vaikken tuntenutkaan. Tervehdimme kyllä ohimennen Taraa toukkana katsomaan mennessäni. Vahva, hieno, touhukas Ruuti.
Hyvää matkaa Ruuti, vie elämäni Mustalle paljon terveisiä. Pyydä katsomaan peräämme, kiroilemaan kuulumattomat pois poluiltamme. Siellä se varmasti hyppii tapansa mukaan perhosten perässä, korkealle ilmaan ja lelun kanssa touchdownit perhosen tappioksi. Makoilee ja tähyää aluettaan. Koittaa metsästää ohilentäviä amppareita. Illalla käpertyy korvapuustiksi omaan pehmeään petiinsä.
Kiitos Ruuti elämäni Mustasta ❤
Patikkatreenit
Ote FB:sta 26.5. klo. n. 17.30.
Edit - Matkaa kertyi 10km!
Kopio FB:sta, noin klo. 21.00.
En tarkalleen ottaen tiedä miten tässä näin kävi, mutta me ollaan jo kotona! Uskon että oltiin kaikki omalla tavalla vähän huolissaan, että miten me ensikertalaiset selviämme.
Harhailimme synkeistä synkimmissä peikkometsissä, ylitimme hurjia suo-alueita, olimme kertakaikkiaan niin keskellä ei mitään (eli melkein meidän takapihalla 😂). Nähtiin nähtävyyskin, paikallinen kärmeslampi tai joku sellainen. Mahtavaa!
Loppumatkasta hyvin pidättyväinen Kirakin alkoi jo lämmetä urhoollisille ja raavaille herraseuralaisille jotka ohjasivat meidät takaisin lähes sivistyksen ilmoille, eli kotiin.
Juhlistan pienesti uutta erämaanvaeltaja-harrastajan uraani sihijuomalla, kiitos patikkajohtaja-Marille! Ensiviikolla lähdemme ehkä jo Lappiin!
Naskalireissu
Kun on oikein pieni, ei pääse vielä pentuaitauksen korkeasta kynnyksestä yli.
Kun on oikein pieni, ei pysy emon perässä kun se lähtee omiin juttuihinsa.
Kun on oikein pieni, ei pysy emon perässä kun se lähtee omiin juttuihinsa.
Kun on oikein pieni, voi pinoutua sisarläjään nukkumaan ilman että kukaan hermostuu.
Kun on oikein pieni, on myös oikein pienet terävät hampaat,
ja tuoksu jolla huumaa kaikki kaksjalkaiset.
Kun on oikein pieni, on koko elämä vielä edessä.
Elämä josta kukaan ei vielä tiedä mitään.
Silloin ei juuri huolet paina eikä liikoja mietitä.
Kun on oikein pieni, on myös oikein pienet terävät hampaat,
ja tuoksu jolla huumaa kaikki kaksjalkaiset.
Kun on oikein pieni, on koko elämä vielä edessä.
Elämä josta kukaan ei vielä tiedä mitään.
Silloin ei juuri huolet paina eikä liikoja mietitä.
Yön yksinäiset
Onko kaikki koiraihmiset normityössä? Kasista neljään ja sillälailla? Kauheen vaikeeta kun oma treeniaika sopisi parhaiten siihen ysistä yhteentoista - joka on meille ilta, muille ilmeisesti yö. Hevosporukoissa oli paljon enemmän yötreenareita, ihmeellistä kylläkin.
Tulis jo talvi ja yövuoro. Sitä ennen pitäis kyllä tehdä vaikka mitä. Kovasti ois kivaa lähteä vaikka tekemään joku pieni koiravaellus nyt kun on vaan yksi koira. Se ois niin helppoakin. Ja kerrankin oikeesti mahdollistakin koska kaviolauma on maltillinen ja helppo. Ja koska vielä ainoa asia joka kaikessa ehkä vähän kaduttaa on se, ettei ole ehtinyt tai vaan tehnyt ja mennyt enempi karvakorvaystisten kanssa. Jos kaviokkaita ei olisi, olisin jo aikanaan pakannut kolmiokorvat autoon ja huristellut jonnekin karuun erämökkiin kauas sivistyksestä, vielä siis kauemmas kuin tämä vallitseva kotialue.
T. Yöreenien yksinäiset harrastajat
Tulis jo talvi ja yövuoro. Sitä ennen pitäis kyllä tehdä vaikka mitä. Kovasti ois kivaa lähteä vaikka tekemään joku pieni koiravaellus nyt kun on vaan yksi koira. Se ois niin helppoakin. Ja kerrankin oikeesti mahdollistakin koska kaviolauma on maltillinen ja helppo. Ja koska vielä ainoa asia joka kaikessa ehkä vähän kaduttaa on se, ettei ole ehtinyt tai vaan tehnyt ja mennyt enempi karvakorvaystisten kanssa. Jos kaviokkaita ei olisi, olisin jo aikanaan pakannut kolmiokorvat autoon ja huristellut jonnekin karuun erämökkiin kauas sivistyksestä, vielä siis kauemmas kuin tämä vallitseva kotialue.
T. Yöreenien yksinäiset harrastajat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)