Google+
Uskolliset pihavahdit ja ihmisen parhaat ystävät. Tintti, suojelusenkelini, kaikkea mitä saksanpaimenkoira voi parhaimmillaan olla. Tara, hyperenerginen ikiliikkuja tiukalla haasteella, joutui keväällä siirtymään suojelusenkelikaartiin jättäen valtavan tyhjyyden. Kira, ihmisen koira, pehmeä ystäväni - ensimmäinen treenikaverini. Semper Fidelis, Aina Uskollinen. Tassunjälkiä sydämessä, sakemannien normaalia elämää, ei sen kummempaa.

tiistai 12. toukokuuta 2015

Liveviehe

Kuten täälläpäin lähi- ja ehkä kaukaisimmatkin naapurit kuulivat, Äly ja Väläys päättivät aamulenkillä testata miten pysyvät livevieheen perässä. Aika hyvin pätkänmatkaa, luuli kai että karjuin kannustushuutoja perään. Testin vakavuudesta ehkä kertoo jotain se, että pallot ja pulikat oli tiputettu matkasta.

Vaan niinvaan taas kiroileva ystäväni Tara yllätti, vetäessään iikkarit pellonlaidasta takaisin. Se ees vähän tottisteltu versio taasen kaikkosi kuurona villahousut pölisten metsään. Yhtämatkaa sitten mentiin Taran kanssa palloja ja pulikoita keräillen kiroilemaan ja karjumaan villapöksyä takaisin pellonkulmaan ja tulihan sekin sieltä sitten, kun kerkesi, silmät kiilluen. Olin 98% varma että homma olisi mennyt toisinpäin. Huh.

Rusakko päivässä pitää koko porukan virkeänä!

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kuules ny!


Äly ja Väläys. Ja myös jonkinlainen muiston muoto menneisyydestä.


lauantai 2. toukokuuta 2015

Vahtivaro

Tuossa taannoin joskus tuskailin, kun ei ole kunnon vahtivaro-kuvia omista. Piti lainata muiden jotta saatiin uskottava vahtivaro-portinpieleen (joka ei tosin ole vieläkään siellä portinpielessä).

No, tänään saatiin ihan kohtalaisen uskottavia kuvia saksalaisesta hälytysjärjestelmästä. Niin ja sehän on kaksiosainen.



Tummemmalla järjestelmällä oli omaperäisempi tapa lähestyä asiaa...


... jonka jälkeen äkkiä joku hätäisempi ehkä ajattelisi että tämä alempi kuva saattoi jäädä sitten jo viimeiseksi kuvaksi... ;)

Lisää lukemista!

Myös nämä höpinät saattaa olla lukemisenarvoisia