Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2014.

Surua, iloa ja räjähdyksiä...

Kuva
Hyvää ja huonoa, surua ja iloa, elämän tasapainoilua.

Taivaalle syttyi jälleen yksi tähti muiden joukkoon kun perhepiiristä valkoinen lumipallo, diabeetikko-samojedivaari 12vuotta, siskon koiruus siirtyi ajasta ikuisuuteen. Jaksamisia omille ihmisilleen, tämä meillä kaikilla on aina edessä kun karvakaverin hankimme, osalla jo takanapäin, useammankin kanssa. Vaan ikinä siihen ei totu, lieneekö se sitä inhimillisyyttä. Jokatapauksessa onnellista on se, että ihan vanhuusikään asti valkoinen lumipallo onnellisena eleli, sairaudesta huolimattaan. Se se on jotain.

Ja toinen suru-uutinen; Kiran sisko Siiri siirtyi myös enkeliksi, tähdeksi taivaalle joulukuussa, lonkkanivelten nivelrikon vuoksi. Se on tosi surullista kun nuoren elämä, joka pitäisi olla vasta edessä, loppuu. Hirmuisen suuret osanotot Siirin perheelle. Joskus elämä on tosi epäreilua eikä näille asioille mitään kukaan voi. Tämä on se asia jota allekirjoittanut, se kaksijalkainen, ei vielä ole missään muotoa oppinut ymmärtämään.

Geelari seikkailee jälleen

Kuva
Geelari - tieskuinkamones, lähti taas karkuteilleen. Etsitiin sisältä, sohvan alta, nurkantakaa. Pihalta, kunnes välähti; Se pyöri auton luona aamupäivällä. Niin teki ja näin siinä sitten kävi. Mitäs pyörii joka paikkaan.

Kira ja Tara koittivat kaikenlaisia pelastustoimia, vetää ja kaivaa, tuloksetta. Onneksi yliajaja saatiin pian kiinni ja auto pois allejääneen päältä.  Kira huokaisi helpotuksesta.

Geelari Tieskuinkamones selvisi käytännössä täysin vammoitta ja oli pienen järkytyksen jälkeen hyvävointinen, vihreä pomppiva oma itsensä.

Sitkeä tyyppi kyllä, ei muuta voi sanoa. Mutta silmällä saa pitää kokoajan, heti on karkaamassa kun vaan mahdollisuus tulee.

Geelarin seikkailuista voit lukea myös pelastusoperaatio ja etsintäkuulutus (voimassa edelleen!).

Anna hyvän kiertää

Kuva
Tänään pidetään peukkuja pienelle germaaninakille, joka Winter Dogshow:ssa toivottavasti hurmaa muiden lisäksi tuomaritkin! Ja paikalle menevät, hakekaahan Petvetin ständiltä lappunen, jos rokotuksia tiedossa!


julkaisu käyttäjältä Eläinlääkäriasema Pet-Vet.

Pakkaspäivää!

Kuva
Oho. WDS onkin jo tänä viikonloppuna. Ai mikä? No Winter Dog Shööööw. Tekis mieli mennä piipahtaa, ihan noin muuten vaan, pällistelemään kaikkea ja metsästämään tietysti hyviä messutarjouksia. Tosin kaikki tarjousrahatkin tais mennä noihin lekurikuluihin.. Onneks on vakuutus, sieltä tuli vähän takaisinpäinkin ettei ihan tarvi metsälle ruokaa mennä hakemaan.

Nyt on ollut muutama päivä toooosi kaunista ja kylmääää! Koiruleita kylmyys ei tunnu haittavaan. Silti pistää vähän miettimään että ottaako niillä pakkanen miten henkeen, vetäessään intervalleja pellolla, lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitys, vetäessään intervalleja pellolla... Eivät näytä itse moisia miettivän. Taralla bäkonträkin takki ollut ahkerassa käytössä, toisinaan mietin ettei sellainen varmaan Kirankaan lihaspuolelle huonoa tekis. Se tosin osaa vähän relata eikä ehkä revittele siinä määrin kuin Tara, mutta...

Ei siis vieläkään mitään oikeeta asiaa, mut sormet meni ikiroutaan tänään, jotta sain teille edes pari uutta kuvaa…

Älämölöä

Miten teidän koiruudet reagoi tähän mölinään? (Joo, lupaan ryhdistäytyä ja tehdä pian jotain järkevääkin... Tai no ehkä ainakin yrittää...;)

Hypnotisoitu

Hiljaiseloa mutta hengissä. Tiivistä silmiin tuijottelua. Sitä on tullut harrastettua Kiran kanssa. Välillä se on rankasti masentanut mutta sitten vihdoin tapahtui jonkinlainen käännekohta. Mahtavaa. \o/ Olisiko taistelun käännekohta tullut vastaan ja ehkä jo ohi? Ei vielä hehkuteta enempiä, ei uhmata mitään lakeja. Ootellaan vielä hetki, ihan vaan varmuudenvuoksi. Kortisonia meni lopulta suun kautta ja koko mieli meni vähän hassuksi. Janotti ja oli levoton olo. Nyt kortisonit on kuitenkin loppu, tippa ja rasva jatkaa vielä hetken, varmuudenvuoksi. Katsotaan.

10pv. piti mennä Univetin järjestämälle tuki- ja liikuntaelinvammat luennolle. No enpä sitten mennyt. Harmittaa. Jotenkin nää koiruudet joutuu aina tuon hevosharrastuksen sijaiskärsijäksi. Ärh...

Tässä vielä Teean bongaama video. Pitäis kyllä joskus kuvata näitä kahta myös, mitä ne täällä duunailee, työpäivän aikana... Toisaalta voi olla että tieto lisää tuskaa. Noi mietteliäät ilmeet tässä videolla oli kyllä ehkä koko videon suo…

Sidekalvon tulehdus

Kuva
Kyllä koetellaan. Kira-Parka. Eihän siinä muu auttanut kuin pakkaantua taas autoon ja huristella kohti päivystävää, joka tällä kertaa oli Turun Eläinsairaalla. Viimeksi täällä poikettiin kun Tintin märkäkohtu (linkki aihetta sivuten) leikattiin. Kaikki meni hyvin ja olen ikikiitollinen ko. paikalle siitä että Tintti hoidettiin hienosti. Hyvillä mielin siis Kirankin vein näytille.

Oikein kivat tilat odotella ja olla, sanoi Kirakin kun bongasi odotusosaston tilasta karkkikupin. Molemmille oli omat, kaksijalkaisille ja nelijalkaisille. Pieni mutta mukava asia, tuumasi Kira, joka muutaman karkin kupista maltillisena odottajana sai. 
Olin taas niin hirveän ylpeä pikkupotilaasta, joka tervehti iloisesti häntää heiluttaen vastaanottotädille, muille odottajille, aulan joulutontulle, tuoleille ja karkkikupille. Sitten se maltillisesti laittoi maahan hyvin väreihin mätsääväälle matolle ja odotti. 
Kauaa ei tarvinnut odottaa kun kutsuttiin sisälle. Varjoaineet silmään ja varmistus ettei haavoja…

Sairastupa

Kuva
Yhdestä pääset, toista jo pukkaa. Vatsaepidemia rauhottui Kiralla nopeasti lääkärikäynnin jälkeen. Rippe ja Ykä lähtivät jatkamaan matkaa ja hyvä niin. Eivät ole tervetulleita enää tänne. Vielä pari päivää antibiootteja ja sitten on lääkekuuri ohi, tämän asian tiimoilta.

Seuraavaa epidemiaa kuitenkin ehti jo pukata päälle, kun eilen vasen silmä alkoi rähmiä ja illalla punottaa. Eikun päivystykseen, taas. Nyt todellakin tämä yö- ja pyhäpäiväsairastelukierre toteutuu. Menee jo pyhäpäivistä kaikki hohto, vaikka muuten olivat enemmän kuin tervetulleita.

No, on siinä se hyvä puoli ettei tarvi työnantajalle tehdä vapaa-anomuksia. Vaikka pitää kuitenkin, hevosellakin pukkaisi jo kontrolliaikaa jalan tiimoilta ja sinne kai edes ainakin toistaiseksi *kopkop* sentään normityöajalla. 
Minne ne hyvätuudetvuodet meni, tänne ei ainakaan.
*Huokaus*