1000 sivulatausta!

Yli tuhat sivulatausta reilussa kahdessa kuukaudessa! Ohhoh, enpä olisi osanut kuvitella, ollenkaan. Kivaa että joku jaksaa lukea koiramaisia jorinoitani. Ottakaa ihmeessä rohkeasti kantaakin, ettei mene vallan yksinturisemiseksi tämä, tänne voi tosiaan ihan nimettömänäkin tai nimimerkin takaa kirjoitella ajatuksia, vinkkejä ja kokemuksia, ellei halua ihan julki tulla omalla nimellään.

Tilastotietoa tämä blogipoksi keräilee yleisesti koneista, selaimista, maasta ja sivuista sekä kiinnostavimmista aiheista. Vähän huvitti kun huomasin että "Mää en jaksa!"-kirjoitus oli noussut viikon luetuimmaksi... Varmasti otsikko antoi aihetta epäillä kirjoittajan kyllästyneen karvakorviinsa? Ei ikinä! :o) Myös "Ei se mitään tee" - teksti on kuukauden ajalta luetuin. Tämä on aihe johon olisin voinut jatkaa lisää pari päivää sitten, mutta sain hammasta purren naputtelut hillittyä.

Lukijalähettäjänä on parhaiten toiminut ehdottomasti Kiran kasvattikodin blogi Kennel Wolf Magic, kiitos siis kasvattikodille tämänkin tiimoilta! Oletettavasti niin kiinnostava pentu on sieltä lähtenyt maailmalle että se vetää puoleensa myös tällä saralla! Kiinnostavimmaksi sivusivuksi kuukauden ajalta pysyy Taran oma sivu, mutta viikkosaralla Kira on kirinyt ohi. Tara on ohjautunut sivuille hakujenkin kautta, jos joku Taran sukulaissielu- tai muu sukuväki sattuu tätä lukemaan, olisi hirmu kiva kuulla teistäkin.

Kuukauden ajalta muuta tilastotietoa irtoaa sen verran että Saksastakin on tullut kävijöitä, tosin liekö spämmejä vaan, mene ja tiedä. En jostain syystä oikein jaksa uskoa että oikein tarkoituksella lukijoita... ;) Selaimena käytetyin on ollut Safari, joka ehkä juontaa iPadin ollessa tokana käyttöjärjestelmälistassa.

Koska huomasin ettei Chrome olekaan yleisin selain, kurkkasin varuiksi miltä tämä plokipoksi näytti muilla ja kauhukseni huomasin että mm. yläbanneri oli vallan hassunlainen? Koitin sitä vähän fiksailla ja toivottavasti se nyt näyttää fiksummalta eikä osat hypi rusakon lailla pitkissä valoissa...

Joka tapauksessa hämmästynyt olen moisista, näinkin runsaslukuisista tilastoista. Heppapuolellahan on nykyään tapana ainakin toteuttaa blogiarvontoja ja vaikka mitä, uskollisten lukijoiden kesken, mutta täällä on vain pari rohkeaa uskaltautunut säännöllisiksi vakkarilukijoiksi, niin ei ehkä ko. arvontakaan ole oikein fiksu idea... Katsotaan jos keksitään koirien kanssa jotain muuta...?

Koirat on olleet mainioita. Musta tuntuu että Tiina on ollut Kiran tapainen pienenä. Kira on ihan mahdottoman fiksu pikkusakemanni. Ja tietysti Tara myös, se on ihan mahdottoman kärsivällinen ja kiltti Kiralle. Mun maailman parhaat koirat ♥

Ainiin, vielä ehtii; Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, tässä kohden kiitos myös Suomenhevoselle ja sotaveteraaneille. 

Ja lisätäänpäs tänne vielä ihan koiristakin sodassa, olihan niilläkin iso merkitys. Suomen koirat - sodassa ja rauhassa - Uma Aaltonen, Kaija Unhola. Kaikista eläimistä ihmiselle läheisin on koira. Koira on kulkenut ihmisen kanssa yhtäjalkaa apuna ja turvana tuhannet vuodet. Koiraa on tarvittu saaliin metsästykseen, karjan paimentamiseen, omaisuuden vartiointiin ja kumppaniksi yhdistämään ihmistä luontoon hänen ympärillään.
Tämä kirja kertoo koirasta ihmisen palveluksessa sodan ja rauhan oloissa.

Rajajääkäri Otto Väisänen ja sotakoira "Matti-Vakaa". Jelettijärvellä 1942
Matti-Vakaa pelasti partion kun se vainusi partisaanien väijytyksen.