Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2012.

Rajansa kaikella

Kuva
Pentu kasvaa ja tulee rohkeammaksi, reviiriä olisi kiva laajentaa...

Tiedän että kuulun sarjaan "ylihysteeriset tädit" ja olen aika arka pitämään pentua irti, vapaana ilman aitoja ympärillä. Osaan kuvitella mielessäni hyvin, kun pieni koiranpentu katoaa horisonttiin eikä kuule takaisinhuutojani... Tai mitäs jos se kirmaa suoraan hevosten tarhaan? Ja mitäs jos... En oikeastaan halua edes ajatella, pyrin vain kaikintavoin välttämään. Tiedän että silti se tulee vastaan, hetki jolloin pitää vaan antaa palaa ja luottaa niin paljon että uskallan päästää sen irti, ilman aitoja, ilman hihnaa. Luottaa ettei se lähde pois luota, luottaa että se tulee kun kutsun... Huh huh... Jos vielä vähän treenataan vaan sitä luottoa lisää? Jos vielä hiukan lykätään sitä villiä vapaudentunnetta pennulta? Että voisin olla varma ettei se vaan innostu jonkun paistijänösen jälkien perässä metsänuumeniin? Se se olisi kamalaa se!

Yleensä olen ekstemporena yhtäkkiä rohkaissut mieleni, saanut fiiliksen että…

Koirakerho part III

Kuva
Tämänviikon maanantaina koirakoulussa koulutettiin meitä koiraihmisiä, ilman koiria. Se on oikein hyvä, suurin koulutuksen aihehan taitaa olla juuri se pää narussa. Hanna piti hyvän luennon vahvistettuna kotiinvietävällä materiaalipumaskalla. Käsiteltiin koiraa itseään, miten koira käyttäytyy ja reagoi, koiran koulutusta ja asioita, miten koulutetaan ja mitä on soveliasta tehdä sekä mitä ei ole soveliasta tehdä. Niin koiran kuin ihmisenkään, koiran kanssa.

Luennon aiheita päästään ja päästiin kokeilemaan sitten ihan tietysti koirien kera. Lisäksi erikoismaininta pitää taas antaa Hannan koiratiimille, ovat erinomaisia demokoiruuksia näyttämään miten homman pitäisi toimia.

Torstaina opiskeltiin sitten taas koirien kera, Kiran kanssa torstai aamu oli sujunut vähän tottelemattomissa merkeissä ja ajattelin töihin aamupäivällä lähtiessä että tänään taitaa tulla räyhäkerhoiluilta...

Illalla kiiruusti kotiin, jossa kerholainen odotti jo innoissaan ja lähti matkaankin iloisilla mielin, tuli si…

Tassunjälkiä ♥ ja muita hienouksia

Kuva
Netistä bongasin tällä kertaa kauniit keramiikkapaja Koiruuksia-sivut, käsin tehty, tassuin koristeltu.

Vieressä oleva sydän tassunjäljellä teki ainakin minuun vaikutuksen ♡ Kaunis on. Sopiipa vielä blogin väreihinkin hienosti! ;) Puodista löytyy myös kaikenlaista muutakin, kuten tassunjälkiä-kulhoja, rotumukeja, jne.

Samaan syssyyn voisin vielä mainita Taide Miloun, josta kaulassa roikkuva lasiriipus Tiina-koiraenkelistäni on tilattu.

Milla tosin näyttää loihtivan vaikka minkälaisia upeuksia eläimistä. Taide Miloun nettipuotiin pääsee tutkailemaan tästä

Mistä me sitten muuten hankitaan lelut ja ruuat, pääosin Mustista ja Mirristä, joista Raision piste on tullut tutuimmaksi ja omaa reippaat ja mukavat myyjät, jotka iloisena jaksavat palvella pähkivää ja jaarittelevaa asiakasta.

Vielä pari nettiputiikkia pitää mainita, toinen oli Kulkukoira.com, josta jäi mieleen hyvä asiakaspalvelu kun yritin epätoivoisesti metsästää kiiruusti auton takapenkin suojaa. Taisin siitä ehkä täällä jo kirj…

Hajupommi

Kuva
Parin kilsan päässä asuva lehmätilallinen kaukonaapurimme ajoi lantaa pitkin peltojaan ja haju oli kaamea, yääähhh.... Lopettaisi jo... Ja miksi ihmeessä se haju tänne asti leijailee?!

Sitten soi herätyskello ja havahduin hereille. Isäntä myös ja kuului haistelevan sekin? Uni siis loppui mutta kaamea haju seurasi?! Mitä ihmettä? Melko paha painajainen jo ainakin jos ei muuta?

Karu todellisuus ravisteli viimeisetkin unenrippeet ja ymmärsin ettei etänaapuria ollutkaan syyttäminen, vaan Kira, tuo pieni harmaahukka. Se se aiheutti melko tymäkän hajupilven leijailemaan ympäri kämppää...

Pikkukoiruuden massu oli vähän löysällä. Sen siitä sitten sai, kun keksi missä on hevosten lantala eikä millään pystynyt vastustamaan hevosten tekemien munkkipalleroiden houkuttelevaa hajustetta. Ensimmäistä kertaa, aamuviideltä hajun varsinaisia aiheuttajia siivotessa, taisi oikeasti naurattaa. Miten pelottavan todentuntuinen uni hajuefekteineen! Lähteissään töihin isäntä tuumasi että mee sä takas vaan nu…

Tilaa ruseteilla?

Kuva
Keltaiset koirat tarvitsevat tilaa.

Jotkut koirat tarvitsevat tilaa. Jos näet koiran, jolla on keltainen nauha tai rusetti hihnassaan, anna sille tilaa. Keltaisella värillä he osoittavat ettei koira voi syystä tai toisesta olla lähellä toisia koiria. 

Miksi jotkut koirat tarvitsevat enemmän tilaa?
Koira voi olla sairas tai sitä saatetaan parhaillaan kouluttaa. Se saattaa olla rescuekoira, jota totutetaan pelottavalta vaikuttavaan ympäristöön. Sillä voi olla huonoja kokemuksia toisista koirista, eikä se siten halua kohdata muita koiria, vaikka ne olisivatkin ystävällisiä.

On olemassa useita syitä, miksi koira voi tarvita hieman tavallista enemmän tilaa. Osoitathan siis kunnioitusta heidän esittämälle toiveelle ja pidät etäisyyden koiraan tai annat sille aikaa siirtyä pois tieltäsi. Lähde: Gulahund


Hauska ja ehkä ihan hyväkin idea, toteutetaanko tätä käytännössä? Vähän kuin hevosilla punainen rusetti hännässä, toiveena ettei taakse tulla, saattaa takakavio viuhahtaa...

Kaikki ei vaan siedä…

Koirakerho part II

Kuva
Hihihii, musta tuli ranskanbullifani! Kiran uudessa kerhossa sellainen pentupallero pyöri ja hyöri isojen joukossa niin tomerana, pieni koppakuoriainen :)

Tosiaan, torstai-illalla suunnistettiin kohti uutta (meille uutta) koirakerhoa. All 4 Dogs - löytyy Tuulissuolta Liedosta ja kokeneen koirakaverin kautta saatiin vinkkiä suunnistaa koiraope-Hannan oppiin. Lisäpisteitä ropisi ämpärillinen kohdasta ulkokenttä vs. lämmitetty sisähalli. WAU! Vähän kuin maneesi hevosihmisille ;)

Matka sujui taas hyvin, perillä Kira tuli itse reippaasti autosta ulos, hetken mietittyään ja todettuaan että näin voi tehdä. Ja kylläpäs aikamoinen piikkiturilas siitä sitten kuoriutuikin, koko pituudeltaan piti keesi nostaa pystyyn ja vähän suurentua auktoriteettisemman näköiseksi. Olisi varmaan pelästynyt itsekin jos olisi oman kuvansa nähnyt.

No olihan toisaalta vastassa josminkämoista tassuttelijaa ihmisineen. Se sai minut pohdiskelemaan jossain vaiheessa iltaa, että mitenmonenmoisia koiria sitä tosiaan onkaa…

"Ei se mitään tee"

Kuva
Voi yhrenkerran että pisti taas vihaksi, tällä kertaa nämä "irtokoirat". Mikä siinä on että koiria pitää pitää irti yleisillä paikoilla? Olisi mukava kuulla oikeasti järkevä perustelu, miksi sitä Sesseä pitää lähteä lenkittämään irti yleiselle tielle tai alueelle?

Pääsääntöisesti käytetyin selitys ja puolustus irtipidolle lienee että ei se mitään tee!? Niin, entäs sitten? Laki nyt vaan sattuu olemaan laki. Voiko punaisiakin päin ajaa puolustelemalla että eihän sieltä nyt kukaan tullut?

Ja entäs jos se vastaantuleva narussa kulkeva Wuffe tekeekin? Eipä nimittäin kaikki koirat välttämättä häntä heiluten ota vastaan vierasta, innolla vastaan loikkivaa, tai vaihtoehtoisesti karvat pystyssä ärähdellen iholle tulevaa koiraa. Ja ainakaan henk.kohtaisesti ei yhtään kiinnosta yksikään tikkausjälki siinä omassa koirassa sen takia, että se naapurin Sesse sai taas viuhtoa menemään irtonaisena ja tunkea hihnassa kulkevan koiran karvoille, jolta sitten paloi pinna. Ihan vähän enemmän omit…

Rakkautta yli rajojen

Kuva
Netin ihmeellisessä maailmassa törmää joskus jos mihinkin. Niin myös aina esille nousevan, tänäpäivänä lähes joka asiaan liittyvän, ("Mistä kuulit?! -No mä luin sieltä fasebuukista...") Facebookin sivuilta.

Sieltä löytyy myös Saksanpaimenkoirat-ryhmä,  (varmaan useampikin) johon tietysti minunkin piti liittyä. Ko. ryhmässä on taas jos jonkinnäköistä, kokoista ja ikäistä saksanpaimenninta ihmisineen ja juttuineen. Paljon sieltä bongaa hienoja tilannekuvia ja myös erikoisia, varsin ainutlaatuisia juttuja, kuten Bella-pupunkin.

Ai miten pupu liittyy saksanpaimenkoiriin? No Bambi- ja Sandy-saksanpaimenkoiran parhaana ystävänä tietysti!

Kissa- ja koiraystävät alkavat olla jo arkipäivää ja rikkoa menneen ajan myyttiä ikivihollisista. Bella & koirat-kuvien yhteyteen alkoi tulla kyllä tosin sitten enemmänkin näitä "peto- ja saalis"-kaveruusjuttuja. Kuitenkin tämän kolmikon oman ihmisen, Jenin ottamat kuvat olivat pitkälti ainoat todisteet asiasta ja ainakin minuun tek…

Jännitystä ilmassa...

Kuva
Lyhyesti: Tänään pikaisesti M&M:n kautta, ostamassa uudet "eskarivaatteet", eli kaulapannan (kuka oikeasti lähtee ostamaan kaulapantaa ottamatta minkäänsortin mittaa? MÄÄÄ!) ja sellaisen uutuus"kumiköysihihnan"!

Kuvia niistä myöhemmin, (Panta oli muuten oikeen Ratia-Desing! Ratiaa kerätään näemmä meillä, kun ponistakin (no ei nyt kirjaimellisesti kuitenkaan!) tehtiin kynttilälyhty by Ratia, joskus kauan sitten! ;) huomenna mennään eskariin! En kuitenkaan uskalla enempiä vielä hehkuttaa, ettei vaan mene mönkään koko meno...

Pari kuvaa kuitenkin, minne muuten hävisi tää yläkuvan Pentu-pehmeys? Nyt tilalla on alakuvan Pentu-pörhäkäs? Kamala kun aika menee ja pennut kasvaa!


Arjenkulkua

Kuva
Nonniin. Heti kun PP tuli kotiin, oli se jo ekana päivänä yllyttänyt Kiran repimään vuodesohvaa... Ei oo kyllä puhtaat jauhot pussissa tolla Possulla ei, saas nähdä mitä tästä vielä seuraa. Alan kohta uskoa Kiran "En se minä ollut, se oli tuo Possu joka yllytti!" - katseeseen. Pee-Pee tuntuu villitsevän pikku-Kiran tehokkaasti, toivotaan ettei enempää suuria pahamaisia ajatuksia syntyisi tältä kaksikolta. Tein pientä tuotesuunnittelua vuodesohvan tiimoilta, katsotaan kestääkö se tämän riiviötiimin koettelemukset.

Ollaan nyt koitettu autoilla, jotta saataisiin pahaolofiilis pois ja autoilusta mukavaa. Tehtiin viimeviikolla ihan pikkuruinen lenkki ja haettiin lähitallilta yhdet suitset, se sujui hyvin ja popsittiin vähän nakkejakin matkalla. Ei pahaaoloa. Auton jalkatila oli kutistunut koska jaloilla ja Kiralla oli siellä jo vähän ahdasta, ainakin Kiran mielestä.

Perjantaina isäntä käänsi viihteen puolelle ja tuumasin että kotiin saa sitten tulla vasta viiden aikoihin, niin py…

HAU HAU

Kuva
Hau! Kira täällä, vihdoin ja viimein sain minäkin haukkuvuoron! Haukun kyllä niin paljon ja lujaa, että ehkä se kuuluu sinne teillekin asti. Kyllähän maailmaan meteliä mahtuu! Mä osaan kirjoittaakin, tottakai! Mikäs ihmisten yksinoikeus se oikein muka on?

Pee-Pee tuli eilen kotiin, se oli ollut sairaalassa kun sen kärsä alkoi irrota. Joutui leikkaukseen. No nyt se on vähän oudon näköinen, ihan kuin kärsän tilalla olisi suu. Sanoivat että on vielä toipilas eikä saa kauheasti vielä painia. Me kyllä eilen otettiin jo painimatsi heti ja se Pahis sitten huitaisi takaisin, ihan yllättäen! Tai ehkä se oli tuolin reuna johon mun pää kopsahti kun niin kovin mentiin ja sitä vähän rrrrravistelin, mut voi olla että se oli PP:kin, paha sanoa. Mut kyllä mä sille vielä näytän! Vähän se kyllä sattu ja vinkaisin, no heti sitte sanottii että mulle laitetaan pian kypärä päähän jos meno on tollasta. Pöh. Mut kyllä se varmasti Pee-Pee oli, se on kuitenkin aika vahva kans.

Kiva kuitenkin et se tuli kotiin, …